Labbyn kartanon, Labby Gårdin vanhoja kartanomaisemia laitumineen voi ihastella Isnäsissä. Kesäaikaan näkee usein Kabbölentien varrella lehmien laiduntavan. Kun Lehmät keväällä pääsevät talven jälkeen laitumille, ne juoksentelevat ja suorastaan ilakoivat, kertoo kartanon emäntä Emilia Näri.
Lehmiä laitumella.
Perinnemaisemaa Labbyn kartanon mailla.
Isäntäpari Juha ja Emilia Näri ovat olleet edelläkävijöitä luomuruoan toimittamisessa Suomessa. Tilalta voi ostaa luomuruokaa, jota toimitetaan pääosin Labbyn verkkokaupan kautta. Labbylla on myös viljelty luonnonmukaisin menetelmin jo 25 vuotta. Se on nykyaikainen luomutila, joka on keskittynyt Hereford- lihakarjan kasvatukseen luonnonlaitumilla ja laadukkaan leipäviljan tuotantoon ja jatkojalostamiseen. Peltojen lisäksi suuri osa tuotannosta tulee laajoilta luonnonniityiltä, joita hoidetaan perinnebiotooppeina.
Labby kuuluu Pernajan vanhojen keskiajalta perityvien kartanoiden kokonaisuuteen, ollen säteritila vuodelta 1691. 1800-luvun puolesta välistä 1940-luvulle tilalla tuotettiin emmentaljuustoja. Tältä ajalta tilalla on juustokellarit ja meijerirakennus. Varatuomari William Thuring isännöi kartanoa 1900-luvun alkupuolelta 1960-luvulle. Hänet tunnettiin taiteen ystävänä ja keräilijänä. Päärakennuksena toimii alunperin Suomenlinnasta siirretty entinen kapteeni von Schantzin virka-asunto.
Vanhat 1700-1800 -luvulta peräisin olevat rakennukset muodostavat hienon kokonaisuuden. Päärakennuksen ympärillä on Thuringin 1900-luvun alussa perustama puisto- ja puutarha-alue, jota parhaillaan kunnostetaan. Lisäksi Labbyssä on jonkin verran lähinnä puistometsiä ja muinaismuistoalueita, kuten keskiaikaisen kylän paikka.
Tilan laidalle on perustettu maaseudun rauhaan uusi asuinalue Edesby.
Luonnonniittyjen ennallistaminen
Vaikka Labbyn miljöö laidunniittyineen on vuosisatojen takaa periytyvää kartanomaisemaa, on sen takana tietoista ponnistelua. 1960-luvulla kannattavuussyistä lehmistä luovuttiin, ja tilalla keskityttiin viljan viljelyyn. Osa vanhoista niityistä otettiin tehoviljelyyn ja osa niittyalueista taas pääsi metsittymään. Tilan nykyinen isäntä Juha Näri kertoo, miten lapsuuden luonnonniittyjen leimaavat maisemat muuttuivat 30 vuodessa radikaalisti.
Ensimmäiset lehmät palasivat Labbylle takaisin vuonna 1989, jolloin seitsemän lehmävasikkaa pääsi jälleen laiduntamaan vanhojen niittyjen pohjia. Pikkuhiljaa kymmenessä vuodessa maisema alkoi palautua, Juha Näri sanoo. Uusia alueita on otettu laidunnukseen pikkuhiljaa ja tilalla ollaan siirrytty takaisin ns. niittytalouteen. Nykyään tilalla on neljäkymmentä emolehmää, Hereford-karjaa.
Juha ja Emilia Näri ovat tehneet Ympäristökeskuksen kanssa suunnitelman alueen suojelemisesta ja hoitamisesta. Närit ovat myös oma-alotteisesti suojelleet mailtaan löytyneitä luonnon monimuotoisuuden tai maiseman kannalta merkittäviä alueita, LUMO-kohteiksi. Niitä ovat esimerkiksi vanhojen keskiajalta periytyvien kylien ja torppien paikat.
Vanha historiallinen niittyalue jatkuu myös serkkupoikien maille, sekä Mikko että Samuli Närin lammastiloille, jotka sijaitsevat Rönnäsin – naapurikartanon mailla. Närien suvun jäsenet pyrkivät yhdessä säilyttämään perinnemaisemaa – nyky-yhteiskunnan ehdoilla.
Laidunnetuilla luonnonniityillä on merkitystä paitsi kulttuurimaiseman ja ekologisen tuotantotavan, myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Perinteiset laidunalueet ja luonnonniityt ovat perinnebiotooppeja – luontotyyppejä, joilla kasvaa uhanalaisia lajeja. Kuten aiemminkin historiassa, alueet pysyvät karjanlaidunnuksen ansiosta avoimina ja valoisina, joka on tärkeää uhanalaisten lajien säilymiselle.
Luonnonniityt ovat myös linnuille tärkeitä levähdys- ja pesimäalueita. Labbynkin mailla käy vuosittain lintuharrastajia seuraamassa lintujen vuosittaista kulkua.
Lähteet:
Juha Närin haastattelu, 4.11.2014
Labby Gård. http://www.labbynkauppa.net. Käyty sivulla 18.11.2014
Löytöretkiä Pernajan saaristoon - historiaa, tarinoita ja retkikohteita 